Helsingin ulkolavalla nyt kesällä on ainakin vielä paljon vapaita aikoja!
Uskalla tulla kaapista vapinasi kanssa ja varataan pari tuntia lavaa. Se on ihan ilmainen ainakin jos tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen. Paikka on vähän syrjässä mutta ratikalla ihan lähellä ja eipä sitten varmaan tule kauheasti yleisöäkään.
Kiinnostaako, milloin sopisi?
r l @ ocho . fi <– tuosta poista välilyönnit niin emaili tulee mulle
Kävin perjantaina ulkolavalla Helsingin keskustassa. Olo oli vapiseva jäykkä horjuva kipuileva lyhyt-askel-raimo . Piti ihan tanssia, kun yksi nainen tuli hakemaan. Varoitin, että en takaa hänen varpaittensa kuntoa, jos parkkis horjuttaa. Liikkeellelähtö oli kuin käsijarru jäänyt päälle. Toiset parit ohittelivat. Mutta sitten sain käsisijarrun irti ja mentiin. Sen huomasi lavan vieressä ainakin yksi japanilainen? turisti, koska musiikin lopussa antoi aploodit, osoitti kaksin käsin minua ja nosti molemmat peukut pystyyn. Ensi viikolla taidan mennä uudestaan mutta hakeminen voi vaatia ylimääräistä dopamiinia.
”” Hienoa!
Oliko tämä se Designmuseon edessä oleva lava, Korkeavuorenkadulla? Jos on niin olisinko saanut jakaa kirjoituksesi Ullanlinnan kaupunginosaryhmään? Asun tässä lähellä itse, ja tuota lavaa on kritisoitu tosi paljon (katkaisee autotien, vaikeuttaa autoilijoiden elämää, on rumannäköinen yms) ja minusta tämä olisi hieno tarina heillekin. Voin sutata nimet pois. Jos eri lava niin ei sitten tietenkään, mutta huippuhomma! ””
Saa jakaa. Siellä kävin ja en maininnut, että ihan siellä asuva toinen nainen aloitti keskustelun kanssani, että nyt hän vasta tajusi, että mihin käyttöön tämä lava on rakennettu, kun näki tanssijat. Hän jatkoi kertoen olevansa vähän harmissaan, että nyt oli jalassa sellaiset kengät, joiden kumipohjat on niin tahmeat, ettei voi lähteä kokeilemaan tanssimista. Pääsinpäs kertomaan hänelle, että minulla on taskussa ratkaisu hänen ongelmaansa! Olin nimittäin ottanut mukaan ylimääräiset mustat nilkkasukat, jotka olisin vetänyt kenkieni päkiäosan päälle, jos tanssilavan pinta ei olisi ollut riittävän liukas minun kengilleni. Annoin siis nämä sukat hänelle ja opetin hänelle hieman argentiinalaisen tangon kuvioita. Hän oli innoissaan enkä jäänyt hänen ainoaksi tanssittajaksi. Tilaisuuden päättyessä hän palautti sukat.
