Parkinson-tango

1. 2024 Parkinson-tango Tapiolassa ja Soukassa
2. Ohjatut argentiinalaisen tangon harjoitukset Soukassa

Haluatko oppia tangoa? Lisää tietoa ja ilmoittaudu kurssille 1 ja/tai 2. nyt tai tunnilla.

  1. llmoittautuneiden omat sivut Tapiolan ja Soukan 1-kurssi ja
  2. Soukan 2-kurssin sivut

Kuvien alla tekstiä Parkinson-tangosta ja tanssin teveysvaikutuksista laajemmin

Kurssi alkaa syksyllä 2023 Tapiolassa

Aika: keskiviikkoisin klo 13 6.9.2023 alkaen

Paikka:
Asu ja elä Tapiolan palvelukeskus

3.krs Länsituuli 1 (Etolan viereinen ovi,

taksilla suoraan alakerran ovelle, missä kirpputori)

Metrosta ja Ainoan P-hallista hissit Sampokuja/Länsituulekuja Tapiola

Olemme perustamassa Espooseen Parkinson kerhon puitteissa argeentiinalaisen tangon kurssia, jonka ensisijainen kohderyhmä on henkilöt, joilla on joku liikehäiriösairaus tai muu syy kohentaa kävelyä ja tasapainoa.

Tanssi olisi paritanssia, missä ei ole kuitenkaan sukupuolirooleja vaan kaikki oppisivat paritanssin molempien roolien osuuksia – roolit ovat viejä ja seuraaja. Eli parina voi olla nainen ja mies, nainen ja nainen tai mies ja mies. Toinen voisi olla terve ja toinen parkkis, mikä tukee tasapainon hallintaa. Yksi idea on kysellä fysioterapeutti-opiskelijoita vapaaehtoisiksi tanssipareiksi tai voisikohan jopa tällaisesta toiminnasta opiskelija saada opinto-/suorituspisteitä tai olisiko tässä aihetta opiskelijan opinnäytetyöksi?

Argentiinalaisessa tangossa ei ole opeteltavia koreografioita vaan opitaan lyhyitä muutaman askeleen sekvenssejä, joita voidaan yhdistellä vapaasti improvisoiden. Lisäksi jokainen pari voi tanssia omaa vauhtiaan ja jopa pysähdellä vapaasti. Tangomusiikki tukee sitä, että kaikki eivät painele samaan tahtiin, kuten lavatansseissa valssia, humppaa, jenkkaa… Argentiinlaisessa tangossa yksi pari voi tanssia rytmisoitinten marssimaiseen tahtiin, toinen voi kuulla haitarin solisevan keveyden ja kolmas pari seuraa solistin laulun hidasta aaltoilevaa melodiaa väliin pysähtyen.

Tavoitteemme on, että tangotoiminta olisi jatkuvaa tulevinakin vuosina, jolloin se voisi jopa sopia opetusohjelman osaksi esim. harjoitustyö soveltavaa tanssiliikuntaterapiaa?? Pystyisivätkö opiskelijat tanssiparina olon lisäksi vaikkapa tekemään jonkinlaista seurantaa tai yksilöllistä arviointia parkinson-ihmisten tasapainovaikeuksista tai voisivatko he osallistua tanssinopettajan vetämien tuntien läpivientiin ohjaamalla joitain tasapainoharjoitteita tai tekemällä tasapainon ja kävelykyvyn mittauksia tunnin alussa tai lopussa?

Tästä voisi olla apua, jotta eri tasolla oleville voisi suunnitella sopivia tanssiharjoitteita.

Lisäksi lääkkeiden imeytyminen heittelee, joten Parkinson-ihmisten oireet näkyvät monilla ns. tilavaihteluina, missä henkilö voi samana päivänä olla lähes oireeton ja parin tunnin päästä lähes toimintakyvytön. Tästä syystä voisi tanssinopettajalle olla hyödyllistä jollakin tavalla testata aina tunnin alussa ja ehkä puolivälissä osallistujien tasapainoa ja askelten jäykkyyttä? ja tarpeen mukaan voisi sopeuttaa tunnin kulkua.

Taustamateriaalia

Tässä pari ulkomaista esimerkkiä (videot):

Tango for Parkinson’s Disease

Tutkimustoimintaa

2023 säätiön erityisapuraha 50 000 euroa myönnettiin neurologiryhmälle, joka suomentaa ja validoi kliiniselle tutkimukselle välttämättömän MDS-UPDRS-työkalun. Kyseessä on testaus- ja mittauskäsitteistö, jonka avulla Parkinsonin taudissa potilaan kliinistä tilaa voidaan arvioida, ja se perustuu Movement Disorder Societyn (kansainvälinen liikehäiriöyhteisö) Unified Parkinson’s Disease Rating Scale – mittaristoon. Lisätietoja Suomen Parkinson-säätiön kotisivuilta

Onkohan tuossa työkalupakissa, jotain sellaista, mitä voisi pikatestinä (esim. fysioterapeutti tai tanssinopettaja) käyttää tanssitunnilla, jotta voisi vaikkapa ennakolta välttää kaatumisia, kun testi kertoisi, että tietyn henkilön tasapaino on semmosessa tilassa, että hänen olisi nyt parasta istua (ja odottaa jospa lääke vaikuttaisi) eikä osallistua pystyssä harjoitukseen?

—————-

Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että esim. muistisairas tanssija seuraajana saa enemmän apua tangosta kuin viejä. Varsinkin on hyötyä antanut argentiinalainen tango, joka on improvisointia eikä vakioaskelkuvioiden toistamista kuten moni muu paritanssi (esim. suomalainen tango). Ero viejän ja seuraajan saamasta hyödystä johtuu siitä, että paritanssissa vaihdetaan paria, jolloin seuraaja tanssi-illan aikana pääsee tanssimaan esim. kymmenen eri viejän kanssa ja jokainen noista vie eri kuviot esim. 5 kuviota, joita seuraajan on herkästi seurattava. Yksi viejä taas vie aina ne 5 humppa-kuviota, jotka hän osaa. Tuollaisen tanssi-illan aikana viejä siis on tanssinut koko ajan osaamaansa viittä askelkuviota mutta seuraaja on tanssinut 50!

Tuostakin syystä Parkinson-tango kurssilla kaikki oppivat molemmat roolit: viejä ja seuraaja, vaikka kyllä viejä muutenkin joutuu koville argentiinalaisessa tangossa, koska se on improvisointia, missä pieniä askel -elementtejä yhdistetään toisiinsa – viejä vie ja seuraaja seuraa eli yrittää pysyä viejän vartalon edessä…

Toinen – lähde, josta kopioitu teksti alle: https://www.danceinfo.fi/artikkelit/whon-hyvinvointiraportissa-tanssin-terveysvaikutukset-tulevat-esiin-lukemattomin-tavoin/

WHO:n hyvinvointiraportissa tanssin terveysvaikutukset tulevat esiin lukemattomin tavoin | Dance Info FinlandViime vuosina yhä useampi tutkimus on tuonut esiin taiteen positiiviset vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin. Marraskuussa 2019 julkaistu Maailman terveysjärjestö WHO:n raportti kokoaa yhteen yli 900 tutkimusjulkaisua, jotka todentavat taiteen moninaisia vaikutuksia hyvinvointiimme.www.danceinfo.fi

WHO:n hyvinvointiraportissa tanssin terveysvaikutukset tulevat esiin lukemattomin tavoin

ARTIKKELIT
26.11.2019

Viime vuosina yhä useampi tutkimus on tuonut esiin taiteen positiiviset vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin. Marraskuussa 2019 julkaistu Maailman terveysjärjestö WHO:n raportti kokoaa yhteen yli 900 tutkimusjulkaisua, jotka todentavat taiteen moninaisia vaikutuksia hyvinvointiimme.


Lue lisää

WHO:n raportti

Koko Suomi tanssii -kampanjan #tanssihaaste tanssitti yli kahta miljoonaa suomalaista vuonna 2017 ©Koko Suomi tanssii

Taiteen hyvinvointivaikutukset kattavat monenlaisen taidetoimintaan osallistumisen. Näyttelyn tai esityksen katsominen voi edesauttaa terveyttä yhtä lailla kuin tanssitunnille tai maalauskurssille osallistuminen. Poimimme WHO:n raportista tanssiin liittyvät hyvinvointivaikutukset. Numerot tekstissä viittaavat raportin lähdeluetteloon, joka löytyy jutun loppuun linkatusta pdf:sta.

Tanssi sosiaalisen osallisuuden edistäjänä

Tanssi, teatteri ja taideharrastukset yhdistävät ihmisiä ja niiden on osoitettu edistävän sosiaalista osallisuutta muun muassa dementiapotilaiden ja heidän hoitajiensa (65), kehitysvammaisten lasten ja heidän vanhempiensa (66,67), poliisin ja entisten rikollisten (68) sekä eri sukupolvien välillä (69).

Tanssin positiiviset vaikutukset oppimiseen

Kuten musiikilla myös tanssilla on todettu olevan yhteys kielelliseen oppimiseen ja se voi vaikuttaa myönteisesti mm. keskittymiskykyyn luokkahuoneessa (160-162). Lisäksi tanssi todistetusti tukee lapsen motorista kehitystä ja kouluvalmiutta (127) (muistia, oppimisvalmiuksia ja keskittymiskykyä, 373–375).

Tanssilla on todettu olevan positiivinen vaikutus muistiin ja oppimiskykyyn läpi elämän (364). Sen on osoitettu tekevän hyvää aivoille, kehittävän tasapainoa ja tarkkaavaisuutta (365).

Tanssi liikunta- ja itseilmaisun muotona

Tanssi voi olla tehokas tapa polttaa rasvaa (196,197). Se tutkitusti nostaa mielialaa ja ohjaa huomion muuhun kuin käynnissä olevaan fyysiseen ponnistukseen (198). Säännöllisen tanssiterapian on todettu lisäävän kehotietoisuutta ja vaikuttavan myönteisesti kehonkuvaan sekä lisäävän uskoa oman kehon mahdollisuuksiin ja voimavaroihin (202,203).

Tanssin harrastamisen on havaittu vaikuttavan kehonkoostumukseen, veren biomarkkereihin (kuten kolesteroli, triglyseridit ja oksidatiivisen stressin markkerit) sekä tuki- ja liikuntaelinten toimintaan (tasapainoon, vatsalihas- ja istumaannousutestien nopeuteen) (213–215).

Tanssia on käytetty myös haavoittuneiden sotilaiden kuntoutuksen tukemiseen (307).

Tanssi harjoittaa samanaikaisesti liikettä, kehon asentoa ja linjauksia sekä liikkuvuutta (377–384. Musiikkiin harjoitettu tanssi auttaa ylläpitämään kävelynopeutta, rytmitajua ja koordinaatiokykyä (382,388–390). Tanssi myös ylläpitää kehon voimaa, liikkuvuutta, aerobista kestävyyttä, hienomotoriikkaa, joiden on todettu heikkenevän ikääntymisen myötä (391,392). Ikäihmisten kohdalla tanssitaustan on todettu vähentävän muun muassa vähitellen kasvavaa kaatumisriskiä (393,397).

Tanssi- ja musiikkiterapian on todettu vähentävän ahdistusta ja masennusta lapsilla ja nuorilla (510–512).

Tanssilla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia traumaperäisen stressireaktion hoidossa muun muassa lihasjännityksen purkamisessa ja kehonkuvan muokkaajana (598–600).

Tanssi voi helpottaa fibromyalgiasta tai leikkauksen/onnettomuuden jälkeisestä kroonisesta kivusta kärsivien elämänlaatua ja fyysistä toimintaa (672).

Tanssin on havaittu kehittävän itsetuntemusta, sosiaalisia taitoja, kognitiivisia toimintoja, psykososiaalista sopeutumista (713). Aivohalvauksen saaneiden lasten parissa tehdyn tutkimuksen mukaan tanssi vaikutti myönteisesti tunteiden ilmaisuun, sosiaaliseen osallistumiseen ja asenteeseen (714,715). Alustavien tutkimustulosten valossa vaikeasta aivohalvauksesta kärsivät lapset ovat saaneet pyörätuolitanssista iloa elämään. Tanssin on todettu lisäävän selkäydinvamman takia pyörätuolissa istuvien liikelaajuutta, lisäävän ylävartalon voimaa ja koordinaatiota sekä vähentäneen lepokipua (716, 717).

Aivohalvauksen jälkeisessä motorisessa kuntoutuksessa tanssin on havaittu parantavan ylä- ja alaraajojen motorista toimintaa, vähentävän lihasheikkoutta, parantavan tasapainoa, kävelynopeutta, poljinnopeutta, pitovoimaa ja askeleen pituutta (730,739–742).

Tanssin on toistuvasti todistettu vaikuttavan positiivisesti Parkinsonin tautia sairastavien motoriseen suorituskykyyn. (773–775).

Musiikki ja tanssi auttavat vähentämään dementiaa sairastavien sosiaalista syrjäytymistä ja yksinäisyyttä tarjoamalla turvallisuuden ja kuulumisen tunteen (813,816). Tanssiharrastus voi myös auttaa vahvistamaan dementiaa sairastavilla henkilöiden identiteettiä, itsetuntemusta -tuntoa (813,814,821–824)..

Tanssi voi auttaa kroonisen kivun kanssa eläviä ja sillä on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia eri sairauksista kärsivien kehonkuvan ja itsetunnon tukena (mm. syöpä-, saattohoitopotilaat) (944).

Lataa kuva:

Kysy lisätietoja:Raimo 040 584 8080

Tanssinopettajana Marianne

Tanssinopetus —– Parkinson-tango —— Opettaja kotiin —— Häätanssi —– Salonkitanssit —– Yksityistunnit

Hinnasto